Kirjoittaja:
Maija Setälä, valtio-opin professori, Turun yliopisto
Energiamurros nostaa esille tarpeen kuulla kansalaisia
Vaikka energiakysymyksissä kansalaiset nähdään usein kuluttajina – sähkön käyttäjinä ja laskujen maksajina – energiaa koskevassa päätöksenteossa kaivataan myös aktiivista kansalaisuutta. Tämä tarve korostuu käynnissä olevassa murrosvaiheessa, kun siirrytään fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Energiamurros on jo synnyttänyt taloudellisia voittajia ja häviäjiä, ja monille kuluttajille se on näyttäytynyt suurina sähkölaskujen vaihteluina. On herännyt myös kysymyksiä murroksen reiluudesta ja oikeudenmukaisuudesta sekä siihen liittyvän poliittisen päätöksenteon legitimiteetistä.
Puntaroivia kansalaiskeskusteluja (engl. deliberative mini-publics) järjestetään usein käsittelemään sellaisia poliittisia kysymyksiä, jotka ovat tiedollisesti monimutkaisia ja joihin liittyy vaikeita oikeudenmukaisuuskysymyksiä. Kansalaiskeskustelut on suunniteltu edistämään tietoon perustuvaa ja eri näkökulmat huomioivaa keskustelua päätöksenteon tueksi. Puntaroivien kansalaiskeskustelujen osallistujat valitaan satunnaisotannalla, ja toisinaan käytetään kiintiöitä turvaamaan eri väestöryhmien edustus keskusteluissa. Satunnaisotannan avulla pystytään rekrytoimaan myös sellaisia kansalaisia, jotka eivät muuten osallistuisi. Osallistujat kuulevat asiantuntijoita ja keskustelevat ohjatuissa pienryhmissä. Keskustelujen pohjalta kansalaiskokoukset muodostavat politiikkasuosituksia sekä myös perusteluja niille.
Kansalaiskeskustelujen koko vaihtelee muutamien kymmenien osallistujien kansalaisraadeista useiden kymmenien tai jopa satojen osallistujien kansalaispaneeleihin ja -kokouksiin. Viime vuosina onkin eri puolilla maailmaa ja eri hallinnon tasoilla järjestetty useita ilmastotoimia koskevia puntaroivia kansalaiskokouksia. Euroopassa on myös perustettu ilmastoaiheisten kansalaiskokouksien tutkimusta ja kehitystä edistämään erityinen verkosto, KNOCA (The Knowledge Network on Climate Assemblies).
Puntaroivat kansalaiskokoukset ovat osaltaan edesauttaneet kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mutta usein myös nostaneet esille kysymyksiä siitä, ovatko ilmastotoimien seuraukset kohtuullisia eri väestöryhmien kannalta. Myös energiakysymyksistä on järjestetty useita erikokoisia ja -tyyppisiä kansalaiskokouksia. Niissä on käsitelty energiantuotantoa – esimerkiksi arvioitu eri energiantuotannon tapojen ongelmia tai tuulivoiman paikallisia hyötyjä ja haittoja. Puntaroivia kansalaiskokouksia on järjestetty myös kuluttajia tai kansalaisia suoremmin koskevista kysymyksistä. Esimerkiksi Puolassa järjestettiin vuonna 2022 energiaköyhyyttä käsittelevä kansalaiskokous.
Kansalaiskokouksen fokuksessa kotitaulouksien energiankäyttö
Tavallisten kansalaisten näkökulmaa kaivataan arvioimaan sitä, miten kotitalouksia voitaisiin ohjata entistä viisaampaan energiankäyttöön energiamurroksen keskellä ja miten murroksen tuomat haitat voidaan pitää kohtuullisina. Tätä tarkoitusta varten Suomessa järjestetään energia-aiheinen kansalaiskokous tammi-helmikuussa 2025. Marraskuun loppupuolella 8.000 satunnaisotannalla valittua suomalaista saa kutsun kansalaiskokoukseen. Vapaaehtoisten joukosta muodostetaan noin 70 hengen osallistujajoukko, joka edustaa eri väestöryhmiä. Kansalaiskokouksen järjestävät Flaire-hankkeen tutkijat Turun yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksesta yhteistyössä ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.
Kansalaiskokous käsittelee kotitalouksien energiankäytön ohjauskeinoja, energiaköyhyyden määrittelyjä ja erilaisia tukimuotoja. Kansalaiskokouksen kirjoittaa yhteisen julkilausuman, jonka politiikkasuositukset ja -perustelut antavat syötettä esimerkiksi valmistella oleviin Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan (Kaisu), EU-sääntelyn ja -tukitoimien kansallisen tason toimeenpanoon sekä energianeuvonnan uudistamiseen. Kansalaisille annetaan mahdollisuuksia myös pohtia käytännön ratkaisuja energiansäästöön ja energiatehokkuuteen erityyppisissä kotitalouksissa.
Energia-aiheinen kansalaiskokous on ensimmäinen näin laaja Suomessa järjestetty puntaroiva kansalaiskokous, joka tuottaa myös yhteisen loppulausuman. Kansalaiskokouksen työskentelyssä pyritään siihen, että se tarjoaa mahdollisimman selkeitä ja ytimekkäitä suosituksia käsitellyistä aiheista. Näin se tulee tarjoamaan puntaroitua näkökantoja energiapolitiikan valmisteluun sekä myös energiaa käyttäville kansalaisille murroksen keskellä.
English 
Finnish