Kansalaiskokoukset

Puntaroivat kansalaiskeskustelut, kuten kansalaisraadit ja -kokoukset, ovat yleistyneet eri puolilla maailmaa, etenkin ilmastokysymyksissä. Kansalaisraateja- ja kokouksia käytetään tukemaan poliittista päätöksentekoa ja valmistelua sekä tarjoamaan tietoa kansalaisille, jotka kaipaavat luotettavaa ja jäsenneltyä tietoa politiikan ajankohtaisista kysymyksistä. Tutkimukset osoittavat, että kansalaiskeskustelut voivat lisätä luottamusta eri tietolähteisiin ja vähentää yhteiskunnallista polarisaatiota.

Kansalaiskeskustelussa tavalliset kansalaiset keskustelevat ennakkoon määritellyistä kysymyksistä. Osallistujat valitaan satunnaisesti, jolloin ääneen pääsevät myös he, jotka eivät muutoin ole poliittisesti aktiivisia. Osallistujat kuulevat asiantuntijoita ja eri kantojen edustajia ja voivat esittää heille kysymyksiä. Tämän jälkeen osallistujat punnitsevat asiaan liittyviä faktoja ja väitteitä sekä tuottavat yhteisen kannanoton, joka julkaistaan ja saatetaan päättäjille tiedoksi.

Lue lisää menetelmästä Turun yliopiston kansalaiskeskusteluoppaasta.

Energia-aiheinen kansalaiskokous 2025

Suomen energiajärjestelmä on murroksessa, ja muutokset energiantuotannossa ja -kulutuksessa ulottuvat myös kotitalouksiin. Viime aikoina keskustelua ovat herättäneet erityisesti siirtymä uusiutuviin energialähteisiin ja sähkön hinnanvaihtelut. Helmikuussa 2025 satunnaisesti valituista kansalaisista koottu kansalaiskokous otti kantaa siihen, mitkä ovat hyväksyttäviä keinoja ohjata kotitalouksien energiankäyttöä. Kansalaiskokous järjestettiin tukemaan ministeriöissä käynnissä olevaa kansallisen tason politiikkavalmistelua sekä EU:ssa päätettyjen politiikkatoimien toimeenpanoa Suomessa. 

Energia-aiheisen kansalaiskokouksen toteuttivat Flaire-hankkeen tutkijat Turun yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksesta yhteistyössä ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran kanssa. Flaire-hankkeen tutkijat ja sidosryhmät tuottivat osallistujille taustamateriaalia, joihin lukeutui muun muassa esite kulutusjoustosta.

8000 kutsutun joukosta valikoitui edustava ryhmä kansalaisia

Kansalaiskokoukseen kutsuttiin Digi- ja väestötietoviraston otoksen pohjalta 8000 satunnaisesti valittua suomalaista maanlaajuisesti. Kutsutuista vapaaehtoisiksi ilmoittautui lähes 200 henkilöä, joista kokoonpanoon valittiin kiintiöinnin ja satunnaisotannan avulla Suomen väestöä mahdollisimman hyvin edustava osallistujajoukko asuinpaikan, iän, sukupuolen, koulutuksen ja asumismuodon mukaan. Osallistujiksi valittiin noin 70 vapaaehtoista, joista kokoukseen osallistui lopulta 54 henkeä.

Lue lisää kansalaiskokouksen osallistujavalinnasta kansalaiskokouksen verkkosivulta.

Kansalaiskokouksen kannanotto

Energia-aiheinen kansalaiskokous tuotti puntaroidun kansalaismielipiteen sähkönkulutusjoustoa, energiapolitiikan ohjaustoimia sekä energiaköyhyyttä ja -neuvontaa koskien. Kannanotossa osallistujat suosittelevat muun muassa parempia energian varastointijärjestelmiä sähkön hinnan vaihteluiden tasaamiseksi sekä sähkön hinnoittelun ennakoitavuutta ja kohtuullisuutta kuluttajille, jotta hintapiikit eivät jäisi kotitalouksien kannettavaksi. Kannanoton mukaan kotitalouksia on tuettava konkreettisesti esimerkiksi energiaremonttien ja kulutuksen ajoituksen automatisoinnin avulla.Kannanotto luovutettiin kokouksen jälkeen ympäristöministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle energia- ja ilmastopolitiikan valmistelun tueksi. Kansalaiskokouksen järjestäneet tutkijat seuraavat kannanoton suositusten toteutumista. Tutkijat laativat kansalaiskokouksen toteutuksesta loppuraportin sekä myöhemmin myös akateemisia julkaisuja. 

Tutustu kansalaiskokouksen loppuraporttiin kansalaiskokouksen verrkosivulla.

Katso Turun yliopiston julkaisema tallenne kannanoton julkistamistilaisuudesta kansalaiskokouksen verkkosivulla.