Lämmitys -

Lämmitys

Lämmitys muodostaa Suomessa jopa kaksi kolmasosaa kotitalouksien energiankulutuksesta. Sähkölämmitteisissä kodeissa valtaosa sähkönkulutuksesta kuluu asuintilojen ja veden lämmitykseen. Kotitalouksissa veden lämmittäminen on kodin lämmityksen jälkeen toiseksi suurin energiankuluttaja. Lämminvesivaraajat kattavat noin 15 prosenttia kaikesta energiankäytöstä.

Riittävä sisälämpötila ja lämmin vesi ovat terveyden, mukavuuden ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä. Tämän vuoksi energiatehokkuuden parantaminen lämmityksen eri osa-alueilla tulee tehdä mukavuudesta tinkimättä. Oikeanlaisilla säädöillä ja teknologioilla energiatehokkuutta voidaan parantaa merkittävästi, mikä säästää myös rahaa.

Suora Sähkölämmitys

Koostuu lämpöpattereista tai lattiavastuksista.

Edullisin asentaa, mutta kulutus on kallein.

Pienet sähkölämmittimet voivat toimia myös vara- tai lisälämmitysmuotona tulisijan käytön rinnalla.

Kulutus pientalossa on noin 8000–12000 kWh vuodessa. Vaihtelu on suurta.

Vesikiertoinen lämmitys

Koostuu vesikiertoisista pattereista tai vesikiertoisesta lattialämmityksestä.

Kiertävä kuuma vesi toimii varastoväliaineena, joten sen lämmitys on mahdollista ajoittaa edullisemmille tunneille.

Lämmitystä voi ajastaa joko manuaalisesti termostaateilla tai automaattisesti lämmityksen ohjausjärjestelmän avulla edullisemmille tunneille.

Veden lämmitykseen voidaan käyttää öljyä, sähköä, pellettejä, maalämpöä tai kaukolämpöä.

Lämminvesivaraaja

Varmistaa, että lämpimän veden saanti on jatkuvaa ja riittävää.

Lämminvesivaraajassa on joko sähkövastus, joka muuntaa sähköenergian lämmöksi tai lämmönvaihdin, joka on liitetty lämmitysjärjestelmään.

kylmä vesi johdetaan säiliöön, jossa se lämmitetään. Kun vesi saavuttaa asetetun lämpötilan, termostaatti ylläpitää sitä, jotta lämpötila pysyy tasaisena.

Älytermostaatti

Älytermostaatit hyödyntävät sensoreita, sääennusteita ja automaatiota lämmityksen ja jäähdytyksen optimointiin vähentäen energian kulutusta. Ne siirtävät lämmityksen edullisemmille tunneille.

Useat järjestelmät oppivat käyttäjän mieltymykset ja säätävät lämpötilaa automaattisesti.

Älytermostaattien hinta on noin 100–300 euroa.

Voi pienentää lämmitys- ja jäähdytyskustannuksia 10–20 prosenttia säästäen 50–150 euroa vuodessa.

Markkinoilla on useita erilaisia älytermostaatteja ja niiden ominaisuudet vaihtelevat. Tietyt laitteet tarvitsevat myös esimerkiksi verkkoyhteyden toimiakseen.

Tehokkuustoimia

Lisätietoa kodin energiatehokkuuden parantamisesta Motivan Korjaushankkeet ja energiatehokkuuden huomioiminen –sivulla.

Kellokytkin	– yksinkertaisin ratkaisu sähkölämmitteisissä taloissa on lämminvesivaraajan ja sähkömittarin väliin asennettava kellokytkin, jonka voi ajastaa käyttämään halpaa yösähköä. – Kellokytkimellä voidaan ohjata myös varaavaa lattialämmitystä.
Älykäs lämmityksen ohjaus	– Lämmitystä voi optimoida automaattisesti pörssisähkön hinnan ja haluttujen asetusten mukaisesti käyttäen älytermostaatteja ja lämpötila-antureita. – Älykäs lämmityksen ohjausjärjestelmä on kätevä etäohjaukseen, valvontaan ja kunnossapitoon. Tämän vuosi se sopii myös vapaa-ajan asunnolle. – Älykkään lämmityksen ohjausjärjestelmä maksaa noin 2000 euroa sisältäen asennuksen. – Takaisinmaksuaika on noin 5-10 vuotta.
Öljykattilan korvaaminen	– Öljykattilan tai lämminvesivaraajan korvaaminen maalämpöpumpulla tai ilmavesipumpulla. – Hyötysuhde 3-5. 1 kwh sähköä vastaa 3-5 kwh lämpöä. – Investointikustannukset maalämpöpumppuun: noin 20 000 euroa. – Takaisinmaksuaika on noin 5-8 vuotta.
Ajoittaminen ja muut pienet muutokset	– Lämmityksen ajoittaminen yöajalle, jolloin hyötyy pörssisähkön halvemmasta hinnasta. Tämä täytyy kuitenkin yhdistää dynaamiseen hinnoitteluun perustuvaan sopimukseen. – Yhden lämpöasteen lasku säästää noin 5 prosenttia lämmityskuluja. – Ilmanvaihto kannattaa säätää pienemmälle kotoa poissa ollessa.
Investointi ilmalämpöpumppuun	– Hyvä vaihtoehto korvaamaan tai täydentämään suoraa sähkölämmitystä – Yksi ilmalämpöpumppu pystyy lämmittämään 30–100 neliötä asuintilaa. – Ilmalämpöpumpun hyötysuhde on 3–5 kWh lämpöä per 1kwh sähköä. Tehokkuus laskee kylmällä säällä. – Hinta ja asennus: noin 2000 euroa. – Takaisinmaksuaika on noin 1–2 vuotta.
Vesivaraajan energiatehokas käyttö	– Vesivaraajan lämpötilan tulisi olla aina energiatehokkaalla tasolla eli 58–60 astetta. Korkeita lämpötiloja tulisi välttää, sillä ne voivat kuluttaa tarpeettomasti energiaa. – Varaajan ja vesiputkien ympärillä tulisi käyttää eristeitä, jotta lämpöhäviöt pysyvät minimissä. – Varaaja tulisi ohjata lämmittämään vettä edullisempina tunteina, erityisesti silloin kun käytössä on sähkön dynaaminen sopimus.