Kulutusjousto
Kulutusjousto, tai kysyntäjousto tarkoittaa energiankulutuksen vähentämistä, lisäämistä tai ajallista siirtämistä sen mukaan, miten energiaa on saatavilla, energian hinnan ja energian tuotannon aiheuttamien päästöjen mukaan. Kodeissa energiankulutusta voidaan säädellä tai optimoida esimerkiksi muuttamalla kulutustottumuksia resurssien säästämiseksi tai ympäristöystävällisemmän elämäntavan edistämiseksi. Kulutusjoustoa voidaan myös toteuttaa älykkäillä energiaratkaisuilla, esimerkiksi energiankulutuksen mittaus- ja ohjausjärjestelmillä, aurinkopaneeleilla ja energiavarastojen avulla. Tällaiset järjestelmät voivat auttaa optimoimaan kodin energiankulutusta ja mahdollistamaan osallistumisen sähkömarkkinoilla, jossa kuluttajat voivat joustavasti reagoida hintavaihteluihin. Tyypillisiä kulutusjouston esimerkkejä ovat sähkölämmityksen laskeminen työpäivien tai matkojen ajaksi, käyttöveden lämmittäminen yöaikaan, sähkösaunan käytön välttäminen silloin, kun sähkön hinta on hyvin korkea, ja sähköauton lataaminen ajastetusti aamuyön tunteina. Vuoden 2024 tammikuun ensimmäisenä perjantaina Suomessa koettiin ennätyskorkeat pörssisähköhinnat, minkä johdosta sähkön kulutusta laskettiin niin kodeissa kuin teollisuudessakin. Hintasignaalin lisäksi Fingridin pyyntö sähkön säästötalkoista ohjasi suomalaisia sähkön kulutusjoustoon säästämällä kulutuksessa huippuhintojen aikaan ja siirtämällä kulutusta ennen tai jälkeen korkeiden sähkönhintojen.
Tulevaisuuden Energiaratkaisut
Tulevaisuuden energiaratkaisut perustuvat uusiutuvaan energiaan kuten tuuli- ja aurinkoenergiaan. Näiden energiamuotojen haasteena on niiden ajoittaisuus ja riittävyys kaikkina ajankohtina. Aurinkoisina ja tuulisina päivinä uusiutuvaa energiaa on runsaasti tarjolla, kun taas tyyninä pakkaspäivinä — päivinä, jolloin kulutus on runsasta — tuotanto on vähäistä. Kulutuksen ajoittaminen siihen aikaan, jolloin uusiutuvaa energiaa on runsaasti saatavilla, ei pelkästään säästä rahaa, vaan myös vähentää sähkönkulutuksen ympäristövaikutuksia. Sähkön hintavaihtelut voivat jatkossakin olla suuria, hinnat voivat kohota huippukorkeiksi tai laskea jopa negatiivisiiksi. Hintapiikkien uskotaan tasoittuvan kulutusjouston ansiosta. Kun sähkön kulutus siirretään kalliimmilta tunneilta halvemmille tunneille, se pienentää sähkölaskua ja voi johtaa jopa pysyvään sähkön kokonaiskulutuksen vähennykseen. Toisaalta uusia hintapiikkejä voi syntyä, jos eri kuluttajien sähkön kulutuksen siirrot sattuvat osumaan samoihin hetkiin.
Kulutusjousto kotitalouksissa
Kotitalouksissa kulutusjoustoa ja energiansäästöä voi saada kiinnittämällä huomiota erityisesti lämmitykseen, ilmastointiin, sähköautoon, kodinkoneisiin ja valaistukseen. Erityisesti sähkölämmitteisen asunnon sähkölämmityksen ajastuksessa ja ajoittaisessa lämmityksen alentamisessa on suuri kulutusjoustopotentiaali. Kulutusjousto voidaan toteuttaa joko manuaalisten säätöjen, kotiautomaation tai energiakäyttäytymisen muutosten avulla. Vaikuttavaan kulutusjoustoon sekä käyttäytymisen ohjaamisessa että automaatiossa hyödynnetään monenlaista tietoa, esimerkiksi sähkön hinta, sääennuste, sisälämpötilat, ja huone- ja/tai kulutuspistekohtaiset energiankulutusseurantatiedot. Jotkin automaatiojärjestelmät oppivat ja ennustavat kodin sähkönkulutuskäytänteitä ja tarpeita sään ja hinnan tietoihin, ja voivat yhdistää energiankulutuksen optimointiin mahdollista omaa sähköntuotantoa, -varastointia ja ajastettavia kulutusyksikköjä (esimerkiksi ajastettava pesukone, sähköauton lataus). Järjestelmien avulla kulutusjoustoa toteutetaan tinkimättä asumismukavuudesta. Automaatiojärjestelmiä löytyy kulutuspistekohtaisesta älypistorasiasta koko kodin energiankulutuksen optimointijärjestelmiin. Suomalaiset ovat siirtyneet enenevässä määrin pörssisähkösopimuksiin, mutta kulutusjoustoa on ollut aiemmin yleisten yösähkösopimusten käyttö. Yösähkö, eli niin kutsuttu aikasähkö tarkoittaa sitä, että sähkön hinta on matalampi yön tunneilla kuin päivätunneilla. Koska kodeissa sähkönkulutus on korkeimmillaan aamulla ja työpäivän jälkeisillä tunneilla, kulutuksen, esimerkiksi varaavan sähkölämmityksen siirtäminen yöaikaan on hyödyttänyt yösähkösopimuksen omaavia koteja ja tasannut sähkön päiväaikaisia kulutushuippuja. Kulutusjouston merkitys korostuu yhä enemmän energiajärjestelmän siirtyessä hiilineutraaliksi. Sääriippuvaisen ja siten vaihtelevan uusiutuvan energian sähköntuotanto, esimerkiksi tuulivoima ja aurinkoenergia, kasvava osuus sähköntuotannosta pakottaa joustotoimenpiteisiin kulutuspuolella.