Kirjoittajat:
Emilia Linnekoski & Sanna Halabi
Opiskelijat, Helsingin yliopisto
Keväällä 2024 osallistuimme ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelman kurssille, jonka tarkoituksena oli opettaa meille projektityöskentelyä sekä kestävyystieteeseen perustuvien käytännön ratkaisujen kehittämistä. Viisihenkinen ryhmämme sai yhteistyökumppaniksi Suomen ympäristökeskuksen. Haasteemme oli pohtia ratkaisua kysymykseen “Kuinka viestiä kuluttajille sähkön kulutusjoustosta ymmärrettävällä ja vaikuttavalla tavalla?”. Tuotimme ideat Oulun
yliopiston koordinoimalle Flaire-hankkeelle, jossa tutkitaan kulutusjoustoa ja reilua energiasiirtymää.
Keskustellessamme projektistamme kurssin muiden opiskelijoiden kanssa huomasimme, että kulutusjousto-käsite oli monelle tuntematon. Viestimisen kannalta
haasteelliselta tuntui myös termiin sisältyvä velvoittavuus. Kulutuskäyttäytymiseen vaikuttamisessa oleellista on laadukkaan informaation oikea-aikainen kohdentaminen erilaisille kuluttajaryhmille (Ruokamo ym., 2022). Kuluttajien energiaosaaminen ei usein kata teknis-taloudellisia yksityiskohtia, ja myös asiantuntijatermit voivat vieraannuttaa ihmisiä. Tämän lisäksi tutkimuskirjallisuutta lukiessamme meille selvisi, että monenlaiset tekijät kuten kuluttajan
sosioekonominen asema, asumismuoto, sähkösopimus ja sääolosuhteet vaikuttavat mahdollisuuksiin tai halukkuuteen osallistua kulutusjoustoon.
Projektin edetessä vahvistui käsitys siitä, että kulutusjouston kuvaamiseen tarvitaan houkuttelevampi termi. Päätimme keskittyä kehittämään positiivisesti virittynyttä, uutta sosiaalista normia edistävää käsitettä, joka painottaisi joustamisen ja luopumisen sijaan ihmisten omaa toimijuutta sekä kyvykkyyttä vaikuttaa omaan energiankulutukseen. Törmäsimme ruokatajun (Janhonen, Torkkeli & Mäkelä, 2019) käsitteeseen ja syntyi ajatus sen soveltamisesta myös energiaan. Kulutusjouston sijaan voisi puhua energiatajusta.
Energiataju on aktiivinen suhde omaan energiankulutukseen. Se ilmentää ymmärrystä siitä, miten omaan energiankäyttöön voi vaikuttaa ja millaisia seurauksia
sillä on. Energiatajun avulla voi saada aikaan merkittäviä taloudellisia hyötyjä, kun ymmärtää miten energiankulutuksen oikea-aikaisuus näkyy sähkölaskussa. Energiataju on käsitteenä myös notkea ja sovellettavissa erilaisiin ryhmiin.
Ajatuksenamme on, että energiatajua voi avata käytännön esimerkin avulla, jossa verrataan toisiinsa kahta sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvaa perhettä,
joista toisen sähkölaskussa näkyy energiataju. Vastaavia esimerkkejä voi kehitellä erilaisista kuluttajista heidän profiilinsa mukaan. Energiataju kannustaa kuluttajaa
ottamaan energiankulutuksen omiin käsiinsä. Pidemmälle vietynä energiatajuinen ymmärtää, miten tärkeää energian riittävyys on huoltovarmuuden näkökulmasta ja millaisia ympäristövaikutuksia sähkönkulutuksella on. Kaikkea ei siis tarvitse tietää heti – energiataju lisääntyy ajan myötä. Se on enemmän kuin tietoa, se on kasvamista kestävään kulutukseen.
Käsitteen ytimessä on kyky soveltaa tätä ymmärrystä käytäntöön, toimia taloudellisesti ja kestävästi. Ihmiset, joilla on vahva energiataju, osaavat suunnitella
ja toteuttaa ratkaisuja energiakysymyksiin, kohtaavat haasteita joustavasti ja muokkaavat omaa energian käyttöään oman tilanteensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Parhaimmillaan energiataju voi myös olla jaettu käsite, joka kuvaa yhteistä ymmärrystä ja yhteisöllistä toimintaa energian käytössä. Tällöin korostuu yhteisön kyky soveltaa energiatajuaan ja muokata yhteistoimintaa vastaamaan muuttuvia olosuhteita. Esimerkiksi uusiutuvan energian käytön lisääntyessä, tarvitaan kykyä sovittaa kulutus yhteen energian saatavuuden kanssa.
Tässä blogikirjoituksessa syvennyimme energiatajun käsitteeseen. Kurssityön aikana kehitimme myös ideoita energiatajun jalkauttamiseksi esimerkiksi EnergiaTaju-verkkosivun, pelin ja sosiaalisen median vaikuttajien avulla. Onnistuimme sanallistamaan vaikeatajuisen käsitteen uudella, helpommin ymmärrettävällä tavalla. Lisäksi oma energiatajumme lisääntyi haastetta työstäessämme – eräs meistä alkoi pyörittää tiskikonetta öisin.
Ryhmän jäsenet:
Sanna Halabi, Daniel Westö, Antti Laitinen, Anni Lyytikäinen & Emilia Linnekoski
Lähteet:
Janhonen, K., Torkkeli, K., & Mäkelä, J. (2018). Informal learning and food sense in
home cooking. Appetite, 130, 190–198.
Ruokamo, E., Meriläinen, T., Karhinen, S., Räihä, J., Suur-Uski, P., Timonen, L. ja
Svento, R. (2022). The effect of information nudges on energy saving: observations
from a randomized field experiment in Finland. Energy Policy, 161, 112731.
English 
Finnish