Kirjoittaja: Suvi Silfvenius, tutkimusasvustaja. Helsingin yliopisto.
Viime vuosien kriisit – kuten energiakriisi, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja COVID-19-pandemia – ovat korostaneet resilienssin eli kriisin kestävyyden, varautumisen ja turvallisuuden merkitystä poliittisessa päätöksenteossa. Erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan nopeutti jo meneillään olevaa siirtymää pois fossiilista polttoaineista, kun riippuvuus venäläisistä energialähteistä alettiin nähdä selvempänä turvallisuusuhkana. Tämän jälkeen Suomen energiankulutuksen keskusteluissa on korostunut huoli sähkön hintojen epävakaudesta.
Miten suomalaiset kotitaloudet ovat reagoineet energia haasteisiin?
Me Flairen tutkijat Helsingin yliopistossa halusimme tietää, miten suomalaiset kotitaloudet ovat reagoineet tai varautuneet energia haasteisiin viime vuosien aikana ja mikä on energian kulutusjouston suhde energiaresilienssiin? Kesän aikana haastattelin suomalaisia kotitalouksia energian roolista heidän arjessaan ja siitä, miten se on muuttunut tai kehittynyt viimeisen viiden vuoden kriisien aikana. Korostunut teema haastatteluissa oli yhteisön merkitys energiaresilienssin kannalta.
Tämä ei ollut ajatuksena täysin uusi; huhtikuussa 2025 Iberian niemimaalla oli yksi viime vuosikymmenen laajimmista sähkökatkoista, jonka aikana noin 55 miljoonalta ihmiseltä katkesi sähköt. Merkittävää sähkökatkossa oli kuitenkin myös se, että sen seuraukset olivat suhteellisen maltilliset. Tätä näkökulmaa korosti myös toimittaja Paco Cerda mielipidekirjoituksessaan New York Timesille, jossa hän jakoi tarinoita ihmisistä, jotka toivat ruokaa ja vettä junamatkustajille, joiden junat pysähtyivät pitkiksi ajoiksi tuntien päähän määränpäästä. Kirjoituksen viesti oli, että ihmisten kyky luottaa toisiinsa ja pitää huolta toisistaan oli keskeistä, sillä tällöin sähkökatkoksen yhteydessä vältyttiin suuremmalta kaaokselta.
Tämä sama viesti toistui tekemissämme suomalaisten kotitalouksien haastatteluissa. Muilla ihmisillä tai lähipiirillä oli usein tärkeä rooli energiaan liittyvien haasteiden ratkaisuissa:
- Eläkeläinen ja hänen tyttärensä vuorottelivat ruoanlaittoa asunnoissaan, jotta säästäisivät energiaa valmistamalla suurempia aterioita kerralla.
- Seurakunta hankki aggregaattorin mahdollisia energiakriisejä varten, mutta toistaiseksi sitä oli käytetty lähinnä yhteisötapahtumien, kuten paikallisten musiikkifestivaalien järjestämiseen.
- Pitkittyneen sähkökatkon aikana eräs kotitalous kierrätti aggregaattoriaan naapureiden luona, jotta kenenkään ruoka ei pilaantuisi sähkökatkon aikana.
- Työtön henkilö huomasi, että ajanvietto siskonsa kanssa muualla kuin kotona vähensi huomattavasti hänen energiankulutustaan.
- Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 eräässä naapurustossa keskusteltiin siitä, kenen luokse he kaikki muuttaisivat, jos energiakriisi pahenisi merkittävästi.
- Aikuiset lapset pilkkoivat puita vanhemmilleen, jotta he säästäisivät rahaa kotinsa lämmityskuluissa.
Nämä teemat ovat myös keskeisiä energiasiirtymän reiluuden näkökulmasta. Energiaan liittyvät haasteet olivat monessa tapauksessa kytköksissä haavoittuvuuteen esimerkiksi työllisyyden, taloudellisen tilanteen tai fyysisen kunnon kannalta. Asuinalue oli myös tärkeä tekijä, sillä jotkut haasteet liittyivät rajallisempaan julkiseen infrastruktuuriin haja-asutusalueilla kaupunkeihin verrattuna. Tämän takia on myös tärkeää tunnistaa, että yhteisöjen merkitys ei aina ole vain kaunis tarina ihmisten avuliaisuudesta vaan voi kertoa myös energiajärjestelmän muun osa-alueen epäonnistumisesta.
Yhteisöjen rooli joustavassa energiasiirtymässä
Yhteisöjen roolin huomioiminen on keskeistä, sillä fossiilisista polttoaineista irtaantuminen on kasvattanut puunpolton, ydinvoiman sekä tuuli- ja aurinkovoiman roolia Suomessa. Ydinvoiman suuri rooli sähköntuotannossa johtaa hintojen epävakauteen esimerkiksi silloin, kun reaktorit ovat huollossa. Tuuli- ja aurinkovoiman saanti on taas riippuvaista sääolosuhteista ja täten myös voi johtaa hintojen epävakauteen. Geopoliittiset epävakaudet taas voivat entuudestaan johtaa energiansaannin epävarmuuteen ja sen seurauksena myös hintojen heilahteluun.
Todellisuutemme on siis muuttunut niin, että energiansaanti ei ole yhtä tasaista, kuin viime vuosikymmeninä, jolloin suurempi osa Suomen energiantuotannosta koostui maakaasusta, hiilestä, öljystä ja turpeesta. Tämän seurauksena on syytä tarkastella, mikä rooli yhteisöillä on tulevaisuudessa, jossa energiankulutuksen tulisi joustaa saatavuuden mukaan.
Yllä olevat esimerkit antavat pieniä viitteitä siitä, miten yhteisöt ja sosiaaliset verkostot, olivat ne kuinka pieniä tahansa, voivat edesauttaa joustavaa ja resilienttiä energiasiirtymää. Yksittäisenä ihmisenä voi olla vaikea nähdä, kuinka suuriin muutoksiin voisi reagoida tarpeeksi. Tämän takia yhteisöllisiä lähestymistapoja varautumiseen, resilienssiin ja joustoon tulisi tutkia lisää.
9.10.2025.
English 
Finnish